Halko, klapi vai pilke? Siinäpä kysymys
Kalkkiranta oli kauniin sinisen autereen vallassa, kun odottelimme ”Ludden” saapumista.
Onaksen laiturissa meitä odottelivat jo torstaina ja perjantaina tulleet s/y Annariina, s/y Albatrossi ja s/y Dulcinea miehistöineen.
Lehtisen Jukka oli loppukesän aikana vaivannut harmaita aivosolujaan (siis molempia. toim. huom.) ja kehittänyt talkoolaisille kantovälineitä. Kuvissa olevien lisäksi oli myös paarit, joita ei metsän risukkoisuuden takia kuitenkaan käytetty.
Lienee Jukka tutustunut kiinalaiseen ja/tai japanilaiseen kulttuuriin, jonka tuloksena syntyi täydellinen design-tuote…
… eikä pelkästään näyttelyhallin ikkunaan.
Muina kuljetusvälineinä olivat kossikat ja kottikärryt.
Rissasen Esa ei tarvinut kuin kaksi kättä ja olkapään.
Kettusen Heikki käytteli moottorisahaa niin, että hetkittäin ilma oli sakeana sahanpurua. Talkoolaiset käyttivät luovasti ”Kolmen konstin timpermannin” sääntöä: ”Halki, poikki ja pinoon”.
Ensin Heikki pani sahalla poikki…
… sitten Partasen Veli-Pekka pani kirveellä halki…
… ja viimeksi Riitta ja Kimmo kantoivat klapit tai mitä ne nyt sitten ovatkaan, halkovajaan pinoon. Kimmolla oli kuvanottohetkellä lepovuoro. Puita pinosivat myös Outi, Tarja ja Terttu. Tässä vaiheessa he kuitenkin keskittyivät saunan lämmitykseen.
Niitä ”haasteiksi” kutsuttujakin oli taas riittävästi. Kimmo otti lekan käyttöön ja Olli-Jussi piteli kirvestä.