Jo vappuna oli Onas saanut ensimmäiset veneet, kun Annariina ja Albatross olivat käyneet tarkistamassa lumisen ja jäisen talven jälkiä. Ainoa viipymättä pikaisia toimenpiteitä vaativa tuho oli ”Huokausten sillan” sortuminen. Albatrossin Jukka joutuikin laittamaan lähes kaikki osaamisensa likoon ennen kuin korjaussuunnitelma syntyi. Kuvissa näkyy kuinka silta on vajonnut ja sen ylittäminen tapahtuu omalla vastuulla.
Seuraavan viikon Jukka viettikin miettimällä miten romahtanut silta korjataan. Albatrossin venekunta pääsikin jo perjantaiaamuna matkaan. Siinä oli mukava iltapuhde, kun Jukka mittaili lankkuja ja pätkikin ikään kuin olisi jokin suunnitelmakin ollut mielessä. Ensin katkaistaan nuo ja sitten ne yhdistetään noilla pätkillä taas toisiinsa. ”Hyvältä näyttää”, kannusti Tarjakin saunan lämmityksen ohella. Lankkuhäkkärät siirrettiin sillan luo ja mietittiin kokoamista. Koska tiedettiin että Annariina oli taas tulossa apujoukoiksi, päätettiin välillä testata saunan löylyt ja jatkaa myöhemmin rakentamista. Löylythän olivat makoisat ja mieli rauhaisa niiden jälkeen.
Kyllä tämä tästä.
Annariina mukanaan Olli-Jussi, Riitta, Kasper ja Albert saapui sopivasti nostelemaan toiminnaltaan vähän epäselväksi jääneitä lankkuviritelmiä Huokausten sillalle. Jukka ja Olli puuhastelivat lankkujensa kanssa ja Riitta ja Tarja seurustelivat nuorten miesten kanssa. Perjantai-ilta meinasi mennä ihan rakentamiseksi, mutta onneksi pojatkin tajusivat hellittää hetkeksi että niin Ollikin pääsi saunan lämpöihin.
Tässä tulos ensimmäisen päivän jälkeen. Tässä on varmaan oikeanpuoleinen liikenne?
Lauantai aukeni ihanan aurinkoisena ja lämpimänä. Riitta ja Tarja soutelivat kivimerkin paikalleen. Siinä saatiin Killingholmenin porvoolaisilta hyvää apua. Sieltä näytettiin linjamerkit ja kuinka ollakaan, väylän kivi löytyi. Niinpä siirrettiin kanisteri, joka oli parikymmentä metriä sivussa, oikealle paikalleen. Nyt oudommatkin löytävät saareen eivätkä karahda kiville.
Silta kesti hyvin testissä.
Jukka ja Olli jatkoivat lankkuhässäkän parissa. Välillä urheat merimiehet Kassu ja Allu koekävelivät sillan. Jos ne pääsisivät ehjinä perille, kestäisi silta muitakin. Kettinki- ja muut viritykset vähän arveluttivat, mutta reippaasti pojat siltaa tarpoivat. Kaikkien yllätykseksi työ valmistui hyvissä ajoin ja päästiin seuramaan Suomen jääkiekko-ottelua. Eikä sillallakaan enää tarvitse pelätä, että otsa karahtaa kettinkiin.
Lopuksi: Onaksessa kaikki tuntuu olevan paikallaan, sauna on siivottu, ei pesty (odotellaan lämpimiä säitä ja vettä), sadevesisäilö on pesty. Makeaa vettä ei ole paljon ja merivesikin oli ainakin äitienpäivänä niin moskaista että sitä ei voinut käyttää pesuun. Tulijat tuokoon löylyvedet mukanaan. Muuten paikat vain odottavat käyttäjiä.