Kesää täysillä ja silakoita
Teksti Terttu Terho, kuvat Mauri Terho
Viikko näitä seurattiin. Sääennusteita. Kesä keräsi vielä voimansa ja elokuinen viikonloppu oli mitä kaunein ja tuulet sopivia.
Komea sää huokutteli paikalle kaikkiaan 26 venekuntaa. Liekö Silakkafestareiden ennätys.
Lauantaiaamuna saaripaikka täyttyi tekemisen huiskeesta. Iso osa juhlan hauskuuttahan on osallistuminen yhteisiin järjestelyihin. Silakat ja muut ruokatarpeet saapuivat puolenpäivän aikaan. Samantien ne joutuivat käsittelyyn. Kaikki osallistuivat, mutta pääkokkeina toimivat savustamismestarit Olli-Jussi ja Kimmo.
Paistin lastaa käänsi Päivi ja Riitta maustoi.
Päivi oli myös leiponut tummaa saaristolaislimppua. Heikki vastasi perunamuussista ja oli myös lettumestari. Ahkerat kädet koristivat juhlapöydät
ja täyttivät lyhdyt ja lamput iltaa varten.
Jollakilpailun lisäksi tunnelma nousi männyn latvoja kohti tikkakilpailun kohdalla. Riitan napakassa ohjauksessa kisa eteni hyvin. Uutuutena oli tänä vuonna onnentikka, jonka sai 50 sentillä lunastaa perussatsiin (viisi tikkaa, yksi heittokerta = 1 euro) lisäksi. Viimeiset heitot tehtiin otsalampun valossa. Ja löytyihän se, ylivoimainen voittaja uskomattomalla tuloksella 42, Tuula Rissanen. Hän pesi koko porukan.
Ilta saapui ja lyhdyt sytytettiin. Juhlaväki porisi onnellisena. Yhtään silakan pyrston palaakaan ei jäänyt. Sinne upposivat.
Jorma piti tietokilpailun avustajineen. Eivät olleet kysymykset helppoja, mutta voittaja seuloutui tässäkin kisassa. Pöytäkunnista itsensä vaatimattomasti Itämereksi nimennyt ryhmä voitti kisan. Heitä myös muistettiin palkintojen jaossa.
Porina taukosi, kun Katja musisoi poikkihuilulla. Elävää musiikkia elokuisessa yössä tähtien alla, oivallisen aterian nauttimista hyvässä seurassa. Mitäpä muuta kaipaa ihminen. (Jalkapalloa, kommentoi sivueditori)