Alkuperäinen kartta ja ilmavalokuva ovat Helsingin kaupunginmuseosta.
Teollisuutta (mm. tiiliruukkeja) alkoi syntyä Pitkänsillan pohjoispuolisille alueille 1700-luvulla. 1860-luvulla perustettiin Sörnäisten satama. Siltasaari, Sörnäinen ja Kallio teollistuvat ja alkaa rakentua työläisasuntoja herrashuviloiden ohelle ja sijalle 1860-90. Tällaiselta Merihaan alue näytti 1870-luvulla (tieto Helsingin kaupunginmuseosta). Lähes keskellä karttaa on sillalla mantereeseen yhdistetty Pannukakun saari, joka nyt tunnetaan F-laiturin vieressä olevana
Pannukakun puistona.
1912 valmistui nykyinen graniittinen kolmiholvinen Pitkäsilta. Sörnäisten rantatie vuonna ????. Kuvan alareunassa oleva laituri on lähestulkoon samassa kohdassa kuin Merihaassa sijaitseva Hakaniemenranta. Hakaniemen silta valmistui vuonna 1961. 1968 Rakennuskunta Haka osti Wärtsilältä 6,3 hehtaarin teollisuusalueen muutettavaksi asunto- ja toimistokäyttöön.
Vuonna 1969 Helsingin kaupungin-valtuusto hyväksyi Merihaan asemakaavan, jonka sisäasiainministeriö vahvisti seuraavana vuonna (sisälsi venelaiturit). Toukokuussa 1973 valmistui
ensimmäinen asuinrakennus (Haapaniemenkatu 16 A) Merihakaan. Tämän maiseman kaikki sitten jo tuntevatkin.
1970-luvun lopulla Merihaka näytti vielä varsin avaralta, koska kaikkia taloja ei oltu ehditty rakentaa.
Merihaan toimistotorni ja veroviraston talo valmistuivat vuonna 1975. Mutta tämä näkymä on jo lähitulevaisuudessa historiaa.
Aiemmin isot paatit kävivät myös Sörnäisten rantatien laiturissa. Laivan nimi on Envik.
Merihaan palloilutalo valmistui 1986 ja DTM-autojen kisat ajettiin Sörnäisten Rantatiellä 1995-97.